
Viime päiviä on rytmittänyt Suomipunk. Ne Luumäkien suomenkieliset Ramones-versiot on viihdyttäneet iltoja, kun ei nukuta. Tilasin myös Ne Luumäkiä ja Poikia itelleni jouluahjaks. Joululomalla siis punkki raikaa :)
Jokin muukin on rytmittänyt päiviä, kuin Suomipunk. Maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin harjotellaan koulussa wanhojen tansseja ja maanantaisin, torstaisin ja perjantaisin omia tuotoksia (omatekoisia tansseja ja musaesityksiä, joita esitetään wanhojen tansseissamme). Omissa tuotoksissa ollaan vasta suunnitteluasteella, mut varsinaisissa tanssiharkoissa on jo täysi tohina päällä. Valssi ja cicapo opeteltiin/kerrattiin heti kättelyssä, Salty Dog Rag alkaa muovautua vähitellen mahdottomista askelkuvioista luonnolliseksi hauskanpidoksi ja poloneesikin alkaa pikku hiljaa tulla kasaan.
Tanssiharkat on päivän kohokohta ja vaikka ne on viimeisellä tunnilla, niin hauskaa riittää, eikä kyllästytä ja väsytä. Yleensä vain pohkeet on koetuksella valssin aikana, mut tänäänki treenattiin sitä ekana, niin ei tuntunut niin pahalta. On ihan hullua, kun illallakin askelkuviot pyörii päässä. Sivulle, taakse, sivulle, potku, varvas, kanta, varvas, kanta... Ja piisit pyörii päässä. Mutta tää on kuitenkin vaan kerran elämässä -juttu, joten otan tästä kaiken irti!